Maalämpö on maaperään, kallioon ja vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa ja maan sisällä olevaa geotermistä lämpöenergiaa, joka voidaan ottaa käyttöön siihen suunnitellulla lämmönkeruujärjestelmällä. Keruujärjestelmä voi olla lämpökaivo, maapiiri tai veteen sijoitettava putkisto. Nykyään maalämpö on erittäin suosittu lämmitysmuoto ja sen suosio on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Maalämpö on myös energiatehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto, jonka tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisia polttoaineita käyttävien menetelmien. Maalämpöjärjestelmän investointikulut ovat monia muita järjestelmiä suuremmat, mutta pitkällä aikavälillä se on yleensä kannattavampi ja sen takaisinmaksuaika on myös suhteellisen lyhyt, noin 5 - 10 vuotta, sen energiatehokkuuden ansiosta. Maalämpöä voidaan hyödyntää sekä rakennusten lämmittämiseen että niiden viilentämiseen lämpöpumpputekniikalla ja se on täysin uusiutuva energiamuoto. Maalämpöpumpun käyttökustannukset ovat alhaiset ja sen avulla voidaan säästää huomattavasti lämmityskustannuksissa.
Maalämpö on kasvattaa suosiotaan lämmitysmuotona
Pientalojen lämmityksessä maalämmön suosio on noussut ja sähkölämmityksen suosio taas vastaavasti laskenut lämmitysmuotona. Maalämmön kannattavuus paranee, mitä suurempi kiinteistö on ja mitä enemmän se kuluttaa energiaa lämmitykseen ja sen vuoksi maalämpöä on alettu suosimaan lämmitysmuotona myös suurissa kiinteistöissä. Maalämpöjärjestelmä koostuu keruujärjestelmästä, nestekiertoisesta lämmönjakelujärjestelmästä ja maalämpöpumpusta. Maalämpöpumpputyyppejä on erilaisia ja Suomessa käytetään pääasiassa kiinteänlauhdutuksen maalämpöpumppuja tai vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumppuja, joissa lämmöntuotanto toteutetaan eri tavoin. Maalämpöpumpun lisäksi tarvitaan lämmönkeruuputkisto, jolla varastoitunutta lämpöenergiaa kerätään joko maaperästä, vesistöstä tai kalliosta, putkistossa kiertävän lämmönkeruunesteen avulla. Kallioon porattava energiakaivo on tehokkain nykyisin käytössä olevista tavoista kerätä maalämpöä, mutta sillä on myös korkeat perustamiskustannukset. Energiakaivo on yleensä pystysuoraan porattu porakaivo, josta voidaan johtaa sekä kallioon että pohjaveteen varastoitunutta lämpöenergiaa.
Maalämpöjärjestelmä kannattaa mitoittaa oikein parhaan hyödyn saamiseksi
Maalämpöjärjestelmän oikein mitoittaminen on tärkeää, että sen hyötysuhde ja kannattavuus olisi paras mahdollinen. Sen mitoittaminen perustuu siihen energiamäärään, jonka rakennus tai kiinteistö käyttää lämmittämiseen ja käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpöpumppu voidaan mitoittaa täystehomitoitukseen tai osatehomitoitukseen. Täystehomitoituksessa maalämpöpumppu tuottaa kaiken tarvittavan lämpöenergian ilman lisälämmitysmuotojen tarvetta. Osatehomitoituksessa lämpöpumppu tuottaa osan lämpöenergian tarpeesta, yleensä noin 60 - 80 % tarpeesta. Käytetyn mitoituksen valintaan vaikuttavat monet tekijät ja mitoituksen soveltuvuus tuleekin arvioida kohteen mukaan. Laadukkaat lämmitysratkaisut tarjoaa TNT-Putki Oy Ab.